Lauttasaari- Drumsö
Vuonislahden Seurojentalon seinustaa komistaa ilmakuva, jossa näkyy komea ja ympäristöään nähden vihertävä ja vesistön ympäröimä saari. Se on Lauttasaari ja se on muistona vai merkkinä Kylät kylässä -toiminnasta muutaman vuoden takaa. Kuvasta usein etsitään Lauttasaari-seuran tukikohtaa, Punaista Huvilaa, joka on tullut tutuksi monelle vuonislahtelaiselle. Monella kyläläisellä ja myös lauttasaarelaisella on juuria toisiinsa.

Kylät kylässä omaehtoinen kanssakäyminen alkoi vuonna 1999. Punaisen Huvilan tammen alla pohdimme tuolloin toiminnan perusteita ja muotoja. Katsoimme, että kylät voisivat vuorovaikutuksessa antaa toisillensa jotakin hyvää. Keskusteluissa katsoimme olevamme myös edellä kävijöitä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta kehitettäessä.

Näillä kylillä, nimittäin Helsingin Lauttasaarella (20 000 as.), Tallinnan Nömmellä (40 000 as.) ja Lieksan Kolin maisemissa olevalla Vuonislahdella (250 as.) oli nähtävissä koostaan huolimatta monia yhdistäviä tekijöitä ja yhteistoiminnan kannalta monia erilaisuustekijöitä. Esimerkkinä vain majoituspaikkojen määrä, sillä Vuonislahdessa oli enemmän vuoteita kuin muilla kumppaneilla yhteensä.

Yhteistoiminnalla on aikansa ja monesti se on kiinni ihmisistä ja intresseistä, niin tässäkin tapauksessa. Toiminta, johon erilaiset esitykset ja vierailut sekä tiedonvälitys mm. lehdistön kautta näytti muutaman vuoden jälkeen lopahtavan kokonaan. Niinpä esityksessäni keväällä 2006 maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta käsittelevässä seminaarissa Hämeenlinnassa jouduin toteamaan, että morsiamen passiivisuus kylmetti sulhasen sydämen. Tähän sain yleisön joukosta asiantuntevan kommentin, että nyt tulisi vaihtaa morsianta. Noilla eväillä ehdokkaita kyllä riittää. Emme ole vaihtaneet viehätysvoimaa omaavaa morsianta.

Kipinä uudesta alusta syttyikin yllättäen, kun löysin vuotta 2007 koskevasta Lauttasaari-seuran toiminta- suunnitelmasta lauseen: Seura jatkaa vuonna 1999 aloitettua kolmikantayhteistyötä Tallinnan Nömmen ja Lieksan Vuonislahden kanssa.

Uutta alkua!
Matkamessujen aikaan 18.1.2008 puimme Lauttasaaressa kyliemme yhteistä kanssakäymistä. Tilaisuudessa olivat mukana kirjailija Heikki Turunen, ohjaaja/näyttelijä Hannu Virolainen sekä Olli Tiaista näyttelevä Jari Virman.
Konkreettisena tapaamisen tuloksena lauttasaarelaiset tekevät matkan Vuonislahteen ja Kolille. Retki ajoittuu ensikesän suurtapahtumamme Suomen sodan sankaria Olli Tiaista käsittelevän teatteriesityksen aikaan.

Tuttuja
Meillä monella on tuttavia Lauttasaaressa, joku on asunut taikka työskennellyt siellä. Vuonislahden kyläseura ottaa mielellään vastaan muisteluita, kirjoituksia taikka näkemyksiä ja kannanottoja kylien välisistä asioista.

Reino Kuivalainen

Linkki Lauttasaaren sivuille
www.lauttasaari.fi

Millainen kylä Lauttasaari on?
Lauttasaari on miltei 20 000 lauttasaarelaisen kotisaari ja huomattavasti useamman pääkaupunkiseutulaisen merellinen virkistysalue. Täällä kohtaavat rannikko ja avomeri, suomenkieliset ja ruotsinkieliset, vireä nykyaika ja pitkät perinteet.
Tyypillinen lauttasaarelainen arvostaa kaupunginosansa merellisyyttä. Vaikka saaren peruspalvelut ovat hieman helsinkiläistä keskimäärää heikommat, löytyy arjessa tarvittava kävelyetäisyydeltä. Helsingin keskustaan sekä Espoon kauppakeskuksiin on lyhyt matka ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet.
Tyypillinen lauttasaarelainen asunto on yksiö, kaksio tai kolmio kerrostalossa. Saarella on kuitenkin runsaasti omakotitaloja ja rivitaloja eritoten 1950-luvulta. Asumisesta tekee väljää ja mukavaa ympäröivä luonto. Sen monimuotoisuudesta lauttasaarelaiset nauttivat vuodenajasta riippumatta.
Lauttasaaressa todella viihdytään. Uusi asunto etsitään mielellään omalta saarelta ja jopa paikallinen nuoriso viettää hyvin paljon iltojaan omalla saarella keskustan läheisyydestä huolimatta.

(Lähde: www.kaupunginosat.net/lauttasaari)